Työyhteisön merkitys ammatti-identiteetille

Onko Covidilla ollut tähän millainen vaikutus? Tarkoitan tällä uusia työntekijöitä, jotka aloittavat uuden työn uudessa työyhteisössä mutta aloittavat työn tekemällä pääsääntöisesti työtä etänä; omassa kodissa, tietokoneella istuen, puhelimessa puhuen ja Teams/Zoom kokouksiin osallistuen. Tutustuminen uusiin työkavereihin tapahtuu pitkälle etänä, tietokoneen välityksellä. Syntyykö näissä tilanteissa aitoa kokemusta samaan työyhteisöön kuulumisesta vai tapahtuuko näissä kohtaamisissa ns. ”asiakohtaamisia”?

Törmäsin sunnuntaina mielenkiintoiseen Päivi Hökkän kirjoitukseen: Ammatillisen identiteetin neuvottelu työelämätaidoksi. Voit käydä lukemassa koko kirjoituksen tästä linkistä:https://www.suomentyonohjaajat.fi/sites/default/files/kotisivut/osviitta/artikkelit/osviitta_ammatillinen_identiteetti_4-10.pdf

Ammatti-identiteetti

Mielestäni ammatti-identiteetti kasvaa työntekijällä hänen tehdessään työtä, reflektoidessa itseään ja tekemäänsä työtä työyhteisöön kuuluvien työntekijöiden kanssa. Tähän liittyy myös se, että tunnistat oman asiantuntijuutesi ja tunnustat sen. Olet dialogissa muiden työntekijöiden kanssa. Toiset ovat kuin peili sinulle ja keskusteluissa työyhteisön jäsenten kanssa pääset tutustumaan heihin lähemmin, teille syntyy yhteisiä kokemuksia. Vuorovaikutuksessa toisten kanssa on mahdollisuus tunnustella mitä tunteita toisten kanssa käydyt keskustelut aiheuttavat ja mitä on yhdessä saatu aikaan.

Oma kokemus

Itselleni on työyhteisöllä ollut suuri merkitys ammatti-identiteetin kasvulle ja kehittymiselle. Ollessani vasta-alkaja omassa ammatissani olen ollut suunnattoman onnellinen, että vieressäni olivat kokeneet työntekijät, joilta sain tukea omaan epävarmuuteeni, sain erehtyä ja onnistua sekä kehittyä omassa asiantuntijuudessani

Nyt Covidin aikana yhteisiä hetkiä kaikilla työyhteisöillä ei välttämättä ole ollut. Yhteisiä hetkiä, joissa tulisi luontevia kohtaamisia ja keskusteluja työstä ja ammatillisuudesta. Itselläni on ainakin kokemus siitä, että usein työkaverit, joiden kanssa työskentelee ja viettää työpäivän yhdessä kertovat itsestään ja henkilökohtaisesta elämästään. Tämä lähentää työyhteisön jäseniä, joka luo ja lisää omalta osaltaan luottamuksen ilmapiiriä, kun tietää toisesta vähän muutakin kuin ns. ”työminän”. Nyt ammatillisuutta ja omaa toimintaansa joutuu pohtimaan itsekseen ilman työyhteisön jäseniä.  Mietityttää mistä asioista voin jutella työyhteisössä ja onko minulla luottavainen olo; Voinko olla sellainen kuin olen? Riitänkö sellaisena kuin olen? Mitä muut ajattelevat tavastani tehdä työtä? Teenkö riittävästi?

Yhteiset kohtaamiset

Yhteisten kohtaamisten turvaaminen on usein esimiesten tehtävänä, että kuinka hän huolehtii säännölliset tapaamiset työyhteisöjen jäsenille ja että niissä on muutakin sisältöä kuin pakolliset tiedotettavat asiat. Kuinka sen jokainen esimies järjestää onkin sitten toinen juttu. Voisinko minä olla myös työyhteisön jäsenenä aktiivinen? Aina ei tarvitse odottaa ns. valmista. Työnohjaus on juurikin tähän asiaan hyvä juttu! Kannattaa kokeilla ja ottaa tavaksi käyttää työnohjausta yhtenä osana työyhteisön kehittämistä ja kasvua!

”Mikään ei muutu, jos mitään ei muuta” hidastaelamaa.fi